Lyhyesti I.K. Inhan elämästä

1865 Syntyy 12. marraskuuta Virroilla kruununvouti Johan Abraham ja Clara Charlotta Nyströmin perheeseen.

1877 Siirtyy Tampereen reaalikoulusta Suomalaiseen Normaalilyseoon Hämeenlinnaan.Ystävystyy lukiossa Jean Sibeliuksen kanssa. Saa vaikutteita mm. opettajaltaan, kielentutkija Arvid Genetziltä.

1884 Pienoisromaani Lähetyssaarnaaja julkaistaan Hämeen Sanomissa jatkokertomuksena.

1885 Suorittaa ylioppilastutkinnon ja aloittaa lyhyeksi jääneet estetiikan, suomen ja historian opinnot Helsingin yliopistossa, mutta vaihtaa seuraavana vuonna maantieteeseen, geologiaan ja kemiaan.

1885 Hankkii ensimmäisen polkupyöränsä.

1886 Tekee polkupyöräretken Keski-Eurooppaan. Kolme matkakertomusta julkaistaan Uudessa Suomettaressa. Ryhtyy välittämään Englannista uudenaikaisia, matalia polkupyöriä lisäansioiden toivossa.

1887 Työskentelee avustajana Finland-lehdessä. Ottaa sukunimekseen »Inha» lapsena kuolleen nuoremman sisarensa Inha Lusiinan mukaan.

1888 Hankkii ensimmäisen kameransa, aloittaa työskentelyn Päivän Uutisissa.

1889 Opiskelee valokuvausta W. Cronenbergin oppilaitoksessa Grönenbachissa, Etelä-Baijerissa; jatkaa opintojaan Wienissä E. Jaffe & A. Albertin valokuva-ateljeessa.

1890 Matka Pohjois-Italiaan Gardajärven lähelle, Milanoon, Genovaan ja Rapalloon. Kuvaa maisemia ja paikallista väestöä. Saa syksyllä vakinaisen työn Uuden Suomettaren ulkomaanosaston vastaavana toimittajana.

1892 K. E. Ståhlberg palkkaa Inhan kesäksi kuvaamaan Pohjois-Suomen maisemia. Matkareitti kulkee Oulun ja Kemin kautta Rovaniemelle ja edelleen Sallaan ja Kuusamon Paanajärvelle. Vierailee myös rajantakaisessa Vienan-Karjalassa. 80 matkan aikana syntynyttä valokuvaa esillä Ståhlbergin järjestämässä valokuvanäyttelyssä Helsingissä.

1893 Kuvausmatka Itä-Suomeen ja Karjalaan. Maiseman mestarin mainetarina vakiintuu.

1894 Matkustaa Vienan-Karjalaan ylioppilas K. F. Karjalaisen kanssa. Kuvaa erityisesti kylänäkymiä ja ihmisiä. Matkan aikana syntyy yli 200 valokuvaa, joista puolet esillä loppuvuodesta Ståhlbergin näyttelyssä.

1895 Virkavapaana Uudesta Suomettaresta. Omistautuu Suomi Kuvissa -teoksen kuvauksille ja kiertää eri puolilla maata. Matkustaa syyskuussa Pohjois-Karjalaan Kolille ja Kainuuseen Vuokatille matkakumppanina Eero Järnefelt.

1895–96 Panoraamateos Finland i bilder – Suomi kuvissa ilmestyy 12 vihkona.

1897 Ryhtyy toimittamaan Yrjö Wallinin (Voionmaa) kanssa Kyläkirjaston kuvalehden Bsarjaa, jonka hankkivat omistukseensa.

1898–99 Kosiskelee traagisen epäonnisesti kirjailija Aino Krohnia (Kallas).

1899 Kuvaa maanviljelyshallituksen tilauksesta Suomen maanviljelyä. Matkustaa loppuvuodesta Englantiin, josta palaa vasta seuraavaksi kesäksi. Tuo tuliaisena Uuteen Suomettareen lehden ensimmäisen kirjoituskoneen.

1900 Maanviljelyskuvakokoelma esillä Pariisin maailmannäyttelyssä. Inha vierailee Pariisissa paluumatkallaan Englannista.

1903 Ostaa huvilapaikan Karjalohjalta. Alkaa vetäytyä pois pääkaupungin kulttuurielämästä.

1905 Saa hysteerisen sairauskohtauksen ja joutuu hoitoon Pitkäniemen mielisairaalaan.

1906 Eroaa Uudesta Suomettaresta ja ryhtyy vapaaksi kirjailijaksi, kääntäjäksi ja tietokirjatoimittajaksi. Asuu keväästä syksyyn Hämeenkyrössä veljensä Väinö Nyströmin luona, palaa Helsinkiin, jossa on ajoittain Kammion sairaskodissa.

1908 Kuvaa Helsinkiä WSOY:n toimeksiannosta.

1909 Kertomuskokoelma Suomen maisemia ilmestyy. Teoksesta myönnetään

valtion palkinto.

1911 174 valokuvaa sisältävä Kalevalan laulumailta ilmestyy. Teos vakiinnuttaa Inhan maineen myös kaunokirjailijana.

1912 Maantiede ja löytöretket -sarjan ensimmäinen osa ilmestyy.

1913 Oleskelee kesän Padasjoella ja Päijänteellä, muuttaa talveksi Lohjanjärvelle, ystäväperheen huvilalle.

1914 Viettää kesän Padasjoella ja Päijänteellä. Kuvaa maisemia Päijänteellä WSOY:lle.

1915 Muuttaa Virroille Uskaliin. Saa SKS:n palkinnon.

1916 Rakentaa Lohjanjärven Jalassaareen talon, jossa asuu 10 vuotta. Sekä Kalevalan laulumailta että Suomen maisemia -teoksista julkaistaan toiset painokset. Toimittaa ja kääntää valtaisan määrän tieto- ja kaunokirjallisuutta.

1925–30 Viettää viimeiset elinvuotensa Helsingissä Ratakadulla. Maantiede ja löytöretket -sarjan neljäs osa ilmestyy 1926.

Kuolee leukemiaan 3.4.1930.

Teksti: Tuomo-Juhani Vuorenmaa