Into K. INHA, „valokuvataiteen pioneeri laatikkokameroineen“ Suomen itsenäisyyden uranuurtajana

2015: 150 vuotta I. K. Inha ja 2017: 100 vuotta itsenäinen Suomi

Vuonna 2015 Suomessa juhlittiin paitsi säveltäjä Jean Sibeliuksen myös suomalaisen valokuvan pioneerin I.K. Inhan 150-vuotista syntymäpäivää. Suomen valokuvataiteen museo (SVM) juhlisti Helsingissä tätä tilaisuutta pienellä näyttelyllä 12.6.–2.8.2015. Laajaa julkisuutta Inha sai juhlavuonnaan myös Panu Rajalan kirjoittamasta elämäkertaromaanista, joka valittiin ehdolle Finlandia-palkinnon saajaksi.

Into K. Inha mainitaan usein Jean Sibeliuksen, Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin, Pekka Halosen ja Juhani Ahon yhteydessä. Taiteilijat tunsivat toisensa ja edistivät kukin omalla alallaan suomalaisuusaatetta. Monet suomalaiset taiteilijat elivät ja opiskelivat Euroopan taidemetropoleissa. Kotimaahansa, silloiseen Venäjään kuuluneeseen Suomen suuriruhtinaskuntaan, taiteilijat toivat uusia ideoita, jotka pian näkyivät aihevalinnassa, tyylissä sekä kuvallisessa ilmaisussa. Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 toi esille suomalaisuusaatteen taiteessa. Myös Inhan valokuvatyöt olivat näytteillä!

Politiikassa heräsi Venäjän vallan alla uudelleen kansallinen tietoisuus ja suomalainen identiteetti vahvistui Suomen autonomian aikana. Vuonna 1906 valittiin yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla – ensimmäisinä Euroopassa myös naisilla oli äänioikeus – uusi parlamentti, joka julisti 6. joulukuuta 1917 Suomen itsenäiseksi. Lokakuun vallankumouksen jälkeen tammikuussa 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustivat Venäjän bolševistinen hallitus ja lukuisat muut valtiot.

Vuonna 2017 Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Satavuotisjuhlan johdosta  Projektiryhmä ,,Inha Saksassa“ omistaa suomalaiselle valokuvataiteen pioneerille liikkuvan näyttelyn, joka esitetään monin paikoin koko Saksan alueella.

Keski-Eurooppalaisesta ,,oppipojasta“  – Suomen ,,kansallisvalokuvaajaksi“

Into Konrad Inha opiskeli 1889–1890 valokuvausta saksalaisen valokuvaajan ja valokuvataiteen pioneerin Wilhelm Cronenbergin (1836–1915) oppilaitoksessa ,,Praktische Lehranstalt für Photographie“ Allgäun Grönenbachissa, myöhemmin „Bad Grönenbach“. Inha halusi ottaa mielellään enemmän ulkokuvia, joten hän jatkoi opintojaan Wienissä, minkä jälkeen matkusteli myös Italiassa.

Inha antoi suomalaisten itsenäisyyspyrkimyksille alusta alkaen länsi-eurooppalaisen ulottuvuuden. Muuttamalla sukunimensä Nyströmistä Inhaksi vuonna1887 hän osoitti vahvaa sitoutumista suomalaisuusaatteelle – asialle, jota hän edisti kirjailijana, sotakirjeenvaihtajana, kääntäjänä ja toimittajana.

Elias Lönnrotin Kalevalan innoittamana Inha valokuvasi vuonna 1894 matkallaan Vienan Karjalaan pääasiassa ihmisiä luonnollisessa ympäristössään harvinaisen nykyaikaisella tavalla. Lähes sata valokuvaa oli esillä Helsingissä Atelier Ståhlbergissä ja ne herättivät suurta julkista huomiota.  Erityisesti kuvateoksellaan ,,Suomi kuvissa“ vuodelta 1895–96 Inha toi valokuvajaana aikalaisten nähtäväksi kotimaan  kauneuden ja monipuolisuuden. Hän jätti myös perinnön, joka ei sata vuotta myöhemminkään ole menettänyt merkitystään ja tehoaan. Vuonna 1908 Helsingin kaupunginhallitus antoi Inhalle tehtäväksi dokumentoida kaupungin kehitystä ja rakennusten muutoksia. 52 näistä lasilevyillä olevista kuvista Suomen valokuvataiteen museo (SVM) on digitalisoinut ja ne ovat nähtävinä museon kotisivulla.

Inha oli innokas pyöräilijä ja 20-vuotiaana hän teki kiertomatkan polkupyörällä ja junalla Saksan, Pohjoisböömin, Sveitsin ja Strasbourgin halki. Hän toi Suomeen Englannista polkupyöriä ja myi niitä Helsingissä. Matkoillaan hän käytti erikoisvalmisteista polkupyörää, joka kantoi niin Inhan kuin hänen 23 kg painaneen valokuvausvälineistönsä.

  • I.K. Inha: Suomi kuvissa (= Finnland in Bildern). Wien/Kuopio/Helsinki 1895–96. 175 s. ja 93 kuvalehteä. Wentzel Hagelstam, Uno Wasastjerna. (Teksti Kuopiossa, OWB. 1–9 vihko ja Helsingissä, Sim. per. 10–12 vihko. Kuvat Wien, ”Steyrermühl”) (Nimitys myös ruotsin ja ranskan kielellä. Teksti myös ruotsin, venäjän, ranskan, saksan ja englannin kielellä) (= Titel auch in schwedischer und französischer Sprache. Texte auch auf Schwedisch, Russisch, Französisch, Deutsch und Englisch.
  • I.K. Inha, Valokuvaaja (= I.K. Inha, Fotograf) 1865–1930. Hrsg. Tuomo-Juhani Vuorenmaa &. Ismo Kajander, Helsinki: WSOY, 1981.
  • I.K. Inha Valokuvaaja Vienan Karjalassa (= I.K. Inha, Fotograf in Weißmeerkarelien), Hrsg. Pekka Laaksonen. Suomaisen Kirjallisuuden Seura (= Finnische Literaturgesellschaft), 1990.
  • Eskola, Taneli & I. K. Inha: Unelma maisemasta (= Der Traum von der Landschaft). Helsinki: Musta Taide, 2006.
  • Lintonen, Kati: Hymylevät Rannat, I.K. Inhan luonnon hurmaus ja melankolia. Maahenki, 2006.
  • Aamu Nyström: I. K. Inha. Valokuvaaja, kirjailija, kulttuurin löytöretkeilijä. (= I.K. Inha. Fotograf, Schriftsteller, Entdeckungsreisender in Kultur). Jyväskylä: Minerva Kustannus, 2011.
  • Rajala, Panu: Intoilija. Fotografin Muistikuvat. Romaani.  (= Über Into. Erinnerungsbilder eines Fotografen. Roman). Helsinki: WSOY, 2015.
  • Inha-Artikkeli, Wikipedia (suomeksi, englanniksi ja saksaksi, pian myös ruotsiksi)